Tänään keskipäivän polttavan auringon alla talonedustalla istuskellessani seurasin kuinka viereisen talon takaa juoksi apina yksi kuivattu maissintähkä suussaan ja toinen kädessään. Hetken juostuaan se pysähtyi katsomaan taakseen ja varmisti ennen kuin jatkoi pinkomistaan viereiseen metsään. Pari päivää sitten isompi apinajengi iski Mithun peltoon ja meinasi viedä kaikki herneet parempiin suihin.
Kuuman kauden alettua ympärillä näkyy enemmän elämää. Makuuhuoneen katossa asustaa nyrkin kokoinen hämähäkki. Liskot viilettävät pitkin seiniä. Hyttyset inisevät korvassa. Eri väriset perhoset liihottelevat pihalla ja moniin kasveihin on puhjenneet kauniit kukat. Puut notkuvat marjoja ja hedelmiä. Niitä kiivetään hakemaan ahkerasti etenkin nuorempien (ja Manun kuka ei voi pysyä pois kiipeilemästä) toimesta. Ruuat valmistuvat omien peltojen perunoista, kukkakaaleista, korianterista, munakoisosta ja tomaateista.
Kyläkomitean kautta kyläläisillä on mahdollisuus säästää ja lainata rahaa yllättäviin menoihin, talonrakennukseen tai bisneksen aloittamiseen ilman pankkitiliä. Kyläkomitean tyttö kiertää päivittäin talosta taloon hakemassa rahaa kullekin sopivan summan. Kun perhe on säästänyt esimerkiksi 5000 rupian (50€) suuruisen summan he voivat saada 10 000 rupian (100€) lainan. Päivittäiset säästö- ja lainanmaksusummat vaihtelevat 50- 200 rupian (0,50-2€) välillä. Pankeista useimmilla perheistä ei olisi mitään mahdollisuutta saada lainaa.
Kaikki tekevät jotain pientä bisnestä. Viereisen talon nainen kiipeää kymmenien korkeuteen puihin ja leikkaa viidakkoveitsellä suurilehtisiä oksia alas. Hän sitoo lehtikuorman selkäänsä ja myy sen ruuaksi vuohenomistajille. Muutamassa talossa parinkymmenen perheen kylällä on pieni kauppa. Yhdestä kaupasta saa kännykkään saldoa, toisesta keksejä ja kolmannesta tupakkaa ja riisiviinaa. Näin kaikki kauppiaatkin ostavat toistavat toistensa kaupoista ja kaikille virtaa vähän rahaa.
Lisäksi kylällä ravaa yhtenään ulkopuolisia kauppiaita niin jalkapatikalla, moottoripyörällä kuin lava-autollakin. Aikaisin aamulla ison muovikassinsa kanssa kiertää maitomies ja kohta perään saapuu leipämies valtavat metallilaatikot ja pussit moottoripyöräänsä köytettynä. Iltasin päivisin tulee yleistarvikemies, jonka valikoimista löytyy niin ilmapalloja, hennaväriä, mausteita, karkkia kuin hammasharjojakin. Monet kauppiasta kuljettavat tuotteitaan suurissa nyssyköissä päänsä päällä. Nyssyköistä voi löytyä mitä tahansa kuten kankaita. Vuosien varrella mieleenpainuvin myyjä myi muovisia tekokukkia ja hänen tuotteensa oli myyntimenestys!
Yhtenä sateen raikastamana iltapäivänä pihaan ilmeistyi vanha, harmaahiuksinen nainen huiveihin kääriytyneenä. Nainen istui lattialle ja kertoi tarinansa. Hän oli kiertävä selvännäkijä ja kotoisin parin tunnin ajomatkan päästä Chitwanista. Mithu laittoi pienelle lautaselle riisiä ja viisi rupiaa (5 eurosenttiä) ja nainen kaatoi lautasen sisällön suoraan käsilaukkuunsa. Manoj halusi ennustuksen ja sai sen riisilautaselle laittamallaan 50 rupialla (50 eurosenttiä). Manojin menneestä elämästä ennustaja osasi kertoa yllättävän isoja asioita. Nähtäväksi jää kuinka ennustukset pitävät paikkaansa.
